Niin syvälle syksyyn
olen jälleen kulkenut
etten enää erottaisi itseäni täältä,
en metsän pylväiköstä,
en hehkusta,
joka mieleni rajoja siirtää,
en luopumisesta,
joka tyynesti on
ellei minussa olisi
tämä kumaruus
kaiken edessä
© AilaKaarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti