Blogitekstisuositus

lauantai 1. lokakuuta 2022

Jos osaisin

 





Jos osaisin

kirjoittaisin sinulle runon

merestä kahden saaren välissä

ja saaresta, joka ei ole enää

autio

Sen kivisestä maaperästä kasvaa

puita, pensaita           Kukkia

kuolleeksi luulemiani

vaaleita, hentoja, orastavia,


outoja, unohtuneita,

villinä rehottavia,

täyteen loistoonsa puhkeavia,

punaisia, oransseja, keltaisia,

auringon kultaamia


Jos osaisin kertoisin,

että merellä on nimi,

Kaipaus


Sen yllä lentävät linnut

kuolleeksi luulemani,

lennossaan arat ja etsivät


ja ne unohtuneet, oudot,

suuret, vahvat, pelottomat,

tulen hehku siivissään,

myös kurkiaurat,

jotka kutsuin takaisin

heräävään lämpöön


Eikä minun saareni ole autio

Se on täynnä syntymää,

uutta kevättä kesää


Kaipauksen yli 

minä ojensin käteni

Nyt annan sen levätä

sinun kädessäsi



© AilaKaarina