Blogitekstisuositus

perjantai 8. toukokuuta 2026

Pihlaja

 





Pihlaja,

minun puuni pihlaja,

kasvattaa lehtiään,

puhkaisee pian oksansa kukkaan

ikkunani edessä,

vie näkymän tielle,

hämärtää huoneeni

keväänkesänsyksyn

loppuun asti,

saartaa minut jo nyt

syleilyynsä,

minun puuni pihlaja,

se kaikkien puu,

itsensä puu


saa minut tänään

vain kaipaamaan enemmän

ja lumen valoa



© AilaKaarina

sunnuntai 11. toukokuuta 2025

Tämä suru

 





Tämä

suru

ei mahdu

enää minnekään,

tämä suru

maailman lasten puolesta,

heidän jotka kaivavat kobolttia

meille,

jotta voimme ylvästellä

hienoilla

kännyköillämme,

sähköautoillamme,

vihreällä siirtymällä,

heidän jotka menevät nälkäisinä

nukkumaan,

heidän jotka sotien keskelle syntyvät

elävät,

haavoittuvat,

kuolevat,



Tämä suru

ei mahdu enää

minnekään





© AilaKaarina