Blogitekstisuositus

torstai 15. lokakuuta 2020

Lokakuinen iltayö






Lokakuinen iltayö, hiljaisuus,

minä parvekkeella tämän päivän työni tehneenä.

Syreenipensas liikahtelee

kuin vaihtaisi mukavampaan asentoon,

huokaisee 

ja vaikenee.

Tänään

elämä

on läsnä.



© Ailakaarina






maanantai 28. syyskuuta 2020

Nähdä Linnunrata

 

 

 

 

Nähdä Linnunrata,

kaikki se valo.

Kaikki tämä pimeys.

Se äärettömyys,


tämä pienuus.



© AilaKaarina




Pariton

 





Pariton voisi olla surullinen luku.

Siinä on aina yksi liikaa

tai liian vähän,

aina

joukkoon kuulumaton,

mutta se on myös vapauden luku

joukkoon haluamattomalle,


enkä minä voi rakastaa kuin sinua

pariton


© AilaKaarina














tiistai 8. syyskuuta 2020

Hajurako https://pienettarinat.blogspot.com/2020/09/hajurako.html

Viikon 37 Krapuhaaste avainsanoilla pelastaapaikkaärsyttävä. Krapu on 100 sanan tarina otsikon kanssa kolmella annetulla sanalla, jotka pitää näkyä tekstissä. Lisää Kraputarinoita löytyy täältä: https://susupetalsanat.wordpress.com/2020/09/06/rsyttv/

 70. Hajurako

Klikkaa linkkiä:

https://pienettarinat.blogspot.com/2020/09/hajurako.html

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Kun se äkkiä oli siinä (muotoiltu uudelleen mm. välimerkein)






Kun se äkkiä oli siinä

missä sen olisi aina 

pitänyt olla,

et kysynyt mitään,


koska se hypähti sanojen eteen

ja tunnistit sen heti,

sen ainutkertaisuuden

tiesit,

ettet koskaan unohtaisi

hetkeäsi,

jossa rakkaus

kosketti ensi kerran

hänen hahmossaan.

 

 

© AilaKaarina

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Nainen toisena ihmisenä (Korjattu, uusi versio; runo joka syntyi Jukka Hankamäen (Suomen Perusta) järkyttävään, ihmisyyttä, ihmistä ja sen toista puolikasta, naista, syvästi halventavaan mielipidekirjoitukseen)

 

 

 

 

 

 Nainen toisena ihmisenä



Pudota

tietoisuuteen
naiseuteen
ihmisyyteen,
kaunein kolmiyhteys

Mutta epäröin kauan
ja piilotin haluni olla
naisihminen
ihmisnainen
sillä minulla ei ole historiaa,
tai jos onkin,
se on omassa menneisyydessään kuin lukittu lipas

Historyssa minulla on nimi:
synnyttävä naaras
miehen vaimo
miehen äiti sisar tytär
miehen nimeen rengastettu,
ja mystiikan kuolleet kuvat
hyvät mariat pahat magdalenat
pelon ja vihan halkaistu nainen,
en tahdo enää nähdä

vaan naisen kaikissa
muodoissaan väreissään häpeämättömästi
synnyttämässä uutta viisautta,
ojentamassa käden toiselle ihmiselle
 

© AilaKaarina

maanantai 1. kesäkuuta 2020

Rakkauden polkuja (eräs versio)






Rakkauden polkuja
vaikka tuhannesti olisin kulkenut,
hyväillen katsonut silmiin,
tuntenut
huuletkädetsylin
kaikessa syvyydessäni
mihin kulloinkin kykenin,

lepäsin
rakkauden ihmeessä
aina ensi kerran,

ja vaikka tuhannesti olisin tiennyt
autioituvassa ruumiissani
eron hetken koittavan,

palasin polkua pitkin
onneni luota
murheeni luokse
aina ensi kerran 

 

© AilaKaarina




maanantai 11. toukokuuta 2020

(Kuusi runoa psykoanalyysista)






(Kuusi runoa psykoanalyysista)



Niin kuin kaivaisit siivet
lapaluistasi,
niihin unohtuneet,
nouset jyrkänteelle


nousit jyrkänteelle

- - -

Kun hän viimein oli uskaltanut hypätä
kohti sitä kaikkea mikä oli kesannolla,
hoitamatonta, hylätty,
uniensa vääristymiin,
jäsentymättömyyteen,
menneiden vuosien hapuiluun
hän tiesi jo ettei löytäisi
suojelevaa katsetta, ettei kukaan
ollut koskaaan katsonut hänen jälkeensä
rakkaus silmissään.
Hän tiesi
että se olisi hänen viimeinen hyppynsä,
jossa voi luoda,
oman rakastavan katseen
siirtymään sukupolvelta toiselle
ja vaikkei olisikaan
satujen onnellista loppua
lento jatkuisi,
elämän ihmeellinen huimaus

- - -


Mitä minulle jäi
pitkästä matkasta menneeseen,
voisin sanoa
muistot, ilman kipua, tuleva,
ilman pelkoa,
ja ainakin
tämä hetki pyrkimyksestä tekoon


- - -


Riisuin vaatteeni viimeiset
ylpeyteni riekaleet,
katsoin alastomuuttani
miltei untuvaista.
Hyvin hitaasti
pukeuduin kuin opetteleva lapsi
mieleni mukaan


- - -


Polku on siinä kun kulkija
löytää menneisyytensä,
menneisyys kulkijansa,


kunhan edes yksi oli juossut perään


- - -


Ei se vanha ollut
vain huonosti tehty,
taloni
josta kaiken purin.
Asuin kauan majataloissa, vierashuoneissa,
kellareissa, ullakoilla
vieraana, aina vieraana
ja taloani rakensin,
purin ja rakensin vailla piirustuksia
eikä siitä koskaan valmista tullut,
ei tulekaan,
mutta seinät ovat avarat ja lattia luja,
katossa taivaan näyttävä ikkuna


© AilaKaarina







keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Takana nopeat vuodet

(Vanha runoni nyt välimerkeillä)





Takana nopeat vuodet:
           kaikki mistä taistelimme luovuttamatta,
                      teimme mahdottomasta mahdollisen,

           kaikki mistä luovuimme taistelematta,
teimme mahdottomaksi mahdollisen.

           Edessä nopeat vuodet:

 

© AilaKaarina