Blogitekstisuositus

torstai 28. marraskuuta 2019

Miten äkkiä


Miten äkkiä pudotitkaan minut

kylmien lakanoiden väliin.

En enää tiedä oliko totta

se ykseys jonka löysin

yhdessä,

sen ainoan rauhan,

sen ainoan levon, todellisimman,

jonka vain toisen kanssa voi saada.

En tiedä, oliko totta edes se ilo

joka tulvi yli rajojeni kun ojensin käteni kaiken

minussa sinua kohti.

Nyt katson yksinäisyyttä silmästä silmään:

hiljaisuus on kylmä henkäys

ja tiedän,


olit jo unohtanut


© AilaKaarina

Runonevan 6. haasteeseen: Ari Koivunen: Angels are calling (musiikkihaaste).

torstai 14. marraskuuta 2019

Onni https://pienettarinat.blogspot.com/2019/11/onni.html

Viikon 45 Krapuhaasteeseen (20.11. lapsen oikeuksien julistuksen 30-vuotispäivän inspiroimana) avainsanoilla märkä, muuttua ja yökylä. Myös Runonevan vanhaan haasteeseen (10) Sortuva.
Klikkaa:
https://pienettarinat.blogspot.com/2019/11/onni.html

maanantai 11. marraskuuta 2019

(Runonevan 4. haaste: Kirjahylly)


Tutut ja tunnistetut,

te joiden kanssa puhuin yön pois

ja yhä puhun ja kuuntelen,

te jotka jäitte enkä koskaan enää

ollut sama

ja te oudot tai vielä

tuntemattomat,

ja te jotka annoin pois

toisiin käsiin, toisiin sydämiin

minulle jo kaiken antaneina,

te lukemattomat ja luetut

kirjahyllyni asukit


© AilaKaarina

(Runonevan 4. hasteeseen Kirjahylly)



tiistai 17. syyskuuta 2019

Kurkiauroja





Kurkiauroja useita tänään, pienin niistä

kolmen linnun muodostelma,

yksi kärkikurkena ja kaksi viistosti takana.

Tiesivät, että aurattava on


© AilaKaarina





(TAI:


Kurkiauroja useita tänään, pienin niistä

kolmen linnun muodostelma.

Yksi kärkikurkena ja kaksi viistosti takana.

Tiesivät, että aurana on mentävä


© Ailakaarina)

Liian myöhään https://pienettarinat.blogspot.com/2019/09/liian-myohaan.html


Viikon 38 Krapu haastesanoilla samettinen, kihelmöidä ja ääriviiva: Liian myöhään.

https://pienettarinat.blogspot.com/2019/09/liian-myohaan.html

lauantai 10. elokuuta 2019

Olen juurtunut


Olen juurtunut

ikkunani ääreen,

pihlajan vuodenaikohin,

sen orastavaan vihreyteen,

joka vähitellen peittää kaiken,

kukkiin joita rakastan,

marjoihin jotka tuovat

syksyn.

Näen jo tielle selkeämmin.

Vain yksinäisyys on aina samanlaista.


© AilaKaarina

tiistai 11. kesäkuuta 2019

jos minulla olisi

jos minulla olisi 
taikasivellin 
maalaisin sinusta 
linnun 
siinä olisi pääskyä peippoa
varpusta korppia
käkeäkin
ja laulusi           

satakieli

© AilaKaarina


Runonevan 37. haasteeseen Käki.
Vanha runoni, joka löytyy myös runokirjastani Kuulin kaukaa ketun huutavan. On nyt myös E-kirjana (10€).

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Olen rakastanut

Olen rakastanut ja minua
on rakastettu.

Minut unohdetaan,
mutta enää en voi olla varma siitä,
kuinka kauan saavat
puut

jäädä jälkeeni kuiskimaan toisilleen
elämän ihmettä

© AilaKaarina

torstai 30. toukokuuta 2019

Läpivalaistu https://pienettarinat.blogspot.com/2019/05/lapivalaistu.html

Runonevan 35. haasteeseen Kuiva.

Klikkaa:
https://pienettarinat.blogspot.com/2019/05/lapivalaistu.html

Otin rätin ja aloitin

Otin rätin ja aloitin, hinkkasin
kerros kerrokselta
kunnes pinttyneen pölyn alta löytyi
jo unohdettu, pois eletty,
surtu
eräs lapsuus, yksi nuoruus, kipu
johon en suostunut.
Hellästi asettelin pölyhiukkaset
takaisin

Tuuli kuiskii ruohikossa.
Tänään
näen sen

© AilaKaarina

keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Niin kuin sade

Niin kuin sade joka virtaa
tuoksua,
niin kuin kesäinen lämpö joka lepää kaikkialla
eivätkä puut voi lakata soimasta,

oli sinun ihosi, ja sanat!
Niin olin minä täysi
sinua

© AilaKaarina

perjantai 17. toukokuuta 2019

(Neljä runoa psykoanalyysista)


(Neljä runoa psykoanalyysista)


Niin kuin kaivaisit siivet
lapaluistasi, niihin
unohtuneet,
nouset jyrkänteelle

nousit jyrkänteelle

- - -

Mitä minulle jäi
pitkästä matkasta menneeseen:
voisin sanoa muistot,
ilman kipua,
tuleva, ilman pelkoa mutta
sanon
tämä hetki pyrkimyksestä tekoon

- - -

Riisuin vaatteeni
viimeiset, ylpeyteni riekaleet.
Katsoin alastomuuttani miltei
untuvaista.
Hyvin hitaasti
pukeuduin kuin opetteleva lapsi
mieleni mukaan


- - -

Polku on siinä, että kulkija
löytää menneisyytensä,
menneisyys kulkijansa,

kunhan edes yksi oli juossut perään

© AilaKaarina





tiistai 7. toukokuuta 2019

Tulla jollekulle niin rakkaaksi

Tulla jollekulle niin rakkaaksi
että hän pelastaa elämänsä, rakastaa
jotakuta niin
että pelastat elämäsi,

kauneinta kierrätystä

© AilaKaarina

maanantai 22. huhtikuuta 2019

perjantai 19. huhtikuuta 2019

Kuulin kaukaa ketun huutavan - runo/mietekirja

ISBN: 978-952-236-427-2

Löytyy pian myös Helmetistä lainattavaksi.

Tänään minä hautaan kuolleeni

Tänään minä hautaan kuolleeni, vanhat rakkaudet,
sen elävänkin joka ei ole enää sama,
poltan monta kynttilää ja laulan itse
kuolinmessun, sanon hyvästit
jokaiselle yhdessä ja
erikseen,
jotta hän           voisi vihdoin olla.

© AilaKaarina

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Onko kellään oikeutta

Onko kellään
oikeutta
olla suvaitsevainen
olla olevinaan           jotakin parempaa
kuin ne suvaitut
(kuka meistä on toisen kopio)

siis yhdistykää Erilaiset
sietäkää meitä
olemme enemmistönä
      vähäisen
           ajattelun ja tunteen
           mestareina

© AilaKaarina

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Älä katso minua

Älä katso minua kaipaus silmissäsi
älä kosketa minua käsilläsi,
joissa asuu rakkauden ikävä.
Voit pyyhkiä suortuvan otsaltani,
tarttua hellästi käteeni,
voit rakastaa minua mutta
vain tämän ohitse kiitävän hetken.
Pian olen jo muualla
unohdan sinut
niin kuin tuuli unohtaa kohtaamansa.
En usko meihin,
meillä on eri totuus.
Minun ikäväni on liian syvä

ja kevyempi kuin voit tavoittaa.

© AilaKaarina

Uudelleen (kuolleen ja ylösnousseen) Runonevan haasteeseen 11: Suortuva. (Nyt hieman muokattuna, mutta ei se vieläkään ole sellainen kuin haluaisin, mutta haaste on haaste 😂😎.)

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Lähtö https://pienettarinat.blogspot.com/2019/03/lahto.html


10. Krapuhaasteeseen avainsanoina halata, pyyntö ja lento.
(Löysin uuden haastesivun: 100 sanan raapaleet (otsikko mukana) kolmella avaisanalla, jotka vaihtuvat viikottain)
Klikkaa linkkiä, niin pääset Pienten tarinoitten -sivulle, jossa nämäkin haastekirjoitukseni löytyvät):

https://pienettarinat.blogspot.com/2019/03/lahto.html

maanantai 4. helmikuuta 2019

Vanhan naisen värit: harmaa ja sininen

Klikkaa: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/07/vanhan-naisen-varit-harmaa-ja-sininen.html

14. Vanhan naisen värit: harmaa ja sininen


Harmaa oli suru. Harmaa oli lempeys. Harmaa oli armahdus. Ja harmaa oli ovi. Vuosia jo hän oli sitä vain joskus katsellut. Lapsena hän oli aukaissut sen monta kertaa. Oven takana oli vain pienehkö alue, jossa pystyi seisomaan, tai makaamaan, kuten hän tuolloin usein teki, makasi sikiöasennossa ja antoi yksinäisen itkunsa tulla. Silloin ovi ei johtanut minnekään tai johti mihin tahansa. Aikuisena

                     hän oli astunut jälleen ovesta sisään ja löytänyt sieltä kauan kadoksissa olleen pienen tytön. Hän oli hoivannut tyttöä, ruokkinut ja vaatettanut ja pitänyt sylissä. Antanut hänen kasvaa rauhassa isoksi
           kunnes he olivat yhdessä koristelleet oven sinisin kukkasin, maalanneet ne kirkkain värein, ja lopuksi sulkeneet oven. Jäljelle jäi

riemu, että sai elää. Että oli selvinnyt tänne asti; että elämän imu ja hänen sitkeä elämän nälkänsä olivat yhdessä saaneet hänet taistelemaan murheiden ja vaikeuksien läpi ja lopulta lennättäneet hänet tähän. Eikä enää ollut lineaarista suoraa menneen ja olevan välillä. Oli vain käsittämätön, haikea riemu sinisten kukkien molemmin puolin.

© AilaKaarina

(Omistettu psykoanalyytikko Pirjo Roosille.)

Piilossa lintujen huilut https://pienettarinat.blogspot.com/2019/02/piilossa-lintujen-huilut.html

Klikkaa osoitetta: https://pienettarinat.blogspot.com/2019/02/piilossa-lintujen-huilut.html

(Runonevan 35. haasteeseen Kuiva.)

maanantai 28. tammikuuta 2019

Se tulee ovien läpi

Se tulee ovien läpi
syöksyy sisään illan ikkunoista
juuri silloin kun et sitä halua
se varastaa päiviesi unet ja varsinkin
sen kauneimman
Se kulkee seinän vierustaa
hiipii pitkin nurkkia
on äkkiä kuin muuri
takanasi edessäsi vierelläsi
se kasvaa
ja saa seinät kutistumaan
katon murtumaan alas
lattian vapisemaan kuin olisit
laivan kannella ympärilläsi
yön meri
ja pakottaa lähtemään
vaikka pidät         
kaikista kaiteista kiinni
Ja sinä hyppäät pimeään
vaikka et tahtoisi
eikä se luovuta edes matkalla

Levottomuus
Sillä on toinenkin nimi

© AilaKaarina