Pihlaja

 

Pihlaja,

minun puuni pihlaja,

kasvattaa lehtiään,

puhkaisee pian oksansa kukkaan

ikkunani edessä,

vie näkymän tielle,

hämärtää huoneeni

keväänkesänsyksyn

loppuun asti,

saartaa minut jo nyt

syleilyynsä,

minun puuni pihlaja,

se kaikkien puu,

itsensä puu

saa minut tänään

vain kaipaamaan enemmän

ja lumen valoa

© AilaKaarina