(Vanha runoni, tämäkin)
Niin kuin syksyisin
olisi yksinäisyys
viihtyisämpää
kuin muina vuodenaikoina,
jos se viihtyisää voi koskaan olla
Miten se melkein kuuluu asiaan,
jos se mihinkään voi kuulua
Niin kuin kaipaus,
joka ei hellitä milloinkaan,
olisi kotoisinta syksyisin,
jos se kotoista voi koskaan olla
Miten se melkein kuuluu asiaan,
jos sen johonkin täytyy kuulua
© AilaKaarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti