Blogitekstisuositus

tiistai 13. huhtikuuta 2021

7 runoa rakkaudesta

Runotorstai21/15 haaste Rakkaus


7 runoa rakkaudesta

 

 

 


Kummallinen rakkauslaulu


Rakkaani

tällä oudolla kielellä kerron

kuinka mielelläni

sinua ikävöin

Voitko ymmärtää

jos käännät kieleni

(tai sitten rullalle kuin papyruksen

tai kääretortun)

miten mielelläni

myös ruumiillani

sinua rakastan

Voitko ymmärtää kun annan sinulle

kielellisen suudelman

ja ymmärtää

miten ikävää

on tuntea ikävää

kun en tiedä tunnetko

ikävää vai ikävää

Jos ymmärrät

etkä tunne ikävää vaan ikävää

annat minulle kaívatun

kaivatun ilon


- - -  



Kun se oli siinä,

missä sen olisi aina

pitänyt olla,

et kysynyt mitään,


koska se hypähti sanojen eteen

ja tunnistit sen heti,

sen ainutkertaisuuden,

tiesit ettet koskaan unohtaisi

hetkeäsi,

jossa rakkaus kosketti ensi kerran

hänen hahmossaan

 

- - -

 

Minun rakastettuni,

vierellä kulkija,

suutelee ryppyistä poskeani,

nojaaminuun minähäneen

Emme enää muista,

mistä toisemme poimimme.

Emme enää etsi

uutta horisonttia.

Monet meret ylittäneinä meille riittää

tämä taivas

 

- - -

 

Minun rakkauteni

ei ole pitkämielinen, loputtomasti,

ei lempeä, ikuisesti.

Se on kadehtinut kerskannut pöyhkeillyt

ja käyttäytynyt huonosti.

Se on etsinyt omaansa,

katkeroitunut ja muistellut kauan

kärsimäänsä pahaa.


Vääryydestä 

se ei kykene iloitsemaan.

Totuutta

se vielä etsii.

Paljon se kestää,

paljon se uskoo ja kaikessa toivoo,

paljon se kärsii, vaikka siinä on se

helisevä vaski,

mutta jos sillä yhä olisi

lapsen mieli,

olisi lapsen rakkaus,

joka kaiken saamansa pahan

antoi aina anteeksi

 

- - - 

 

 

Olet jokaisessa runossani,

vaikka en sinusta kirjoita.

Olet päivieni kulussa,

vaikka en sinua ajattele,


sillä rakkaus

kuin meren aalto tietää tiensä,

syntyy syvyyksissä joista me emme tiedä,

hioo meitä

ja huuhtoo lopulta pois

surun ja kaipauksen.

Jäit minuun onnen jatkumona

 

- - -

 

Rakkauden polkuja

vaikka tuhannesti olisin kulkenut,

hyväillen katsonut silmiin,

tuntenut huuletkädetsylin

kaikessa syvyydessäni

mihin kulloinkin kykenin,


olen levännyt rakkauden ihmeessä

aina ensi kerran


Vaikka tuhannesti olisin tiennyt

autioituvassa ruumiissani

eron hetken koittavan,


olen palannut polkua pitkin

onneni luota

murheeni luokse

aina ensi kerran

 

- - - 

 

Vanhan naisen rakkaudet



Sinä tulit ja menit

turhan kauniine kasvoinesi,

enhän minä niistä piitannut,


kumarruit puoleeni

ja minä rakastin vain sinua,


tuoksustasi sinut

kaikissa elämäni kerrostumissa

heti tunnistin



© Ailakaarina

 

 





 

 

 







 

 












3 kommenttia:

  1. Ai että tuo kielen kääntäminen, rulla tai papyrus oli herkullinen ajatus! :D

    VastaaPoista
  2. Paljon joutuu ihminen mättämään hiekkaa vaskooliinsa ennenkuin sen pohjalta pienen hipun löytää.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Rita A ja pasanen, kun kommentoitte lurituksiani :D .

    VastaaPoista