silmissä pilkkeenä (Runotorstain sivulle teemaan Toivo)

 

 

 

 

 

silmissä pilkkeenä
    syvät vedet,

  rantaan uidut

© AilaKaarina

Näin kävi

 

 

 

 

 

Näin kävi,
peilistä katsoo
vanheneva yksinpuhuva nainen.
           Mikä minusta
           pitikään tulla?

Jotakin lohdullista tässä on,
lempeää,      
olisi voinut hassumminkin käydä

© AilaKaarina

Elän pienten päivien aikaa (Runotorstain sivulle teemaan Kaunis)

 

 

 

 

 

Elän pienten päivien aikaa,
ovat unetkin pieniä ja viluisia,
mutta kukkakimpusta kauniimman
loivat valkoiset matarat,

myös yksinäisyys on pienempää
kuin ennen sinua

© AilaKaarina

Ikäväni

            

 

 

 

 

Ikäväni  säikeet 

     siltana 

minun kulkea loputonta matkaa luoksesi

© AilaKaarina

Metsäpolulla (Runotorstain sivulle teemaan Varjo)

 

 

 

 

 

Metsäpolulla
nuoret ruohotupsut,
kuolleet oksat,
valon ja varjon vuorottelu
luonnollisesti

© AilaKaarina

Siitä lauletaan (Runotorstain sivulle 444. haasteeseen Rakkaus)

 

 

 

 

 

Siitä lauletaan,
kirjoitetaan,
puhutaan,
minä kuuntelen
sanoja,
nuuhkin kuin nälkäinen eläin
metsää ja vihiä,
tavoitanko
saisinko kiinni           rakkauden
   
Järkeni pilkkoo sen osiin,    
aivojen mekanismit,
kaikki veikeät kemiat,
ymmärrän

mutta mitä on rakkaus
ja miten se tapahtuu                    
                                            Se pakenee kokonaisena
                                            ja ehjänä siellä,
                      missä ei sanoja ole
       
Entä kun rakkaus meissä tapahtuu,

olemmeko silloin enemmän
kuin metsän saalistaja           vainu           ja           saalis

© AilaKaarina

Äidit

 

 

 

 

 

Äidit

Äiti ristin juurella.

Ei mikään ole muuttunut.

Kaikkien äitien suruista suurin

on ollut ja on aina oleva

nähdä lapsensa kärsimys,

luissaan, lihassaan moninkertaiseksi

tallentuvana

kun ei voi auttaa,

sulkea syliin,

edes silittää poskea

© AilaKaarina