Mieleni marraskuuhun minä jätän sinut,
unohdan menneen niin kuin sitä ei olisi ollutkaan,
valon,
jonka sammutimme.
Siitä pimeästä häivytän ääriviivani,
kaiken mitä minusta olit halunnut
ja itse halusin,
jotta et minua löytäisi.
Katoan vain yhdeksi miljardien joukkoon
niin kuin en olisi koskaan ollut sinulle ainut ja
liian tärkeä
unohdan menneen niin kuin sitä ei olisi ollutkaan,
valon,
jonka sammutimme.
Siitä pimeästä häivytän ääriviivani,
kaiken mitä minusta olit halunnut
ja itse halusin,
jotta et minua löytäisi.
Katoan vain yhdeksi miljardien joukkoon
niin kuin en olisi koskaan ollut sinulle ainut ja
liian tärkeä
© AilaKaarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti