Sadetta ja hiljaisuutta.
Ei edes ropinaa ikkunaan.
Pitkän pimeän illan olin paennut,
lakannut teeskentelemästä,
että kaikki on hyvin,
repussani sininen lasi ja tilkka luomuviiniä,
vain bluesin soidessa pääni sisällä.
Olisi ollut joku jota edes kaivata.
© AilaKaarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti