Kuuntelen
puiden hiljaista puhetta,
kaareutuva vihreys
on todellinen
kuin on maailma
täynnä kuoleman tantereita
ja kärsimystä.
Jaksaakseni
minussa lepää nyt vain
ilo,
ja puiden kauneus
© AilaKaarina
(Runotorstain sivulle haasteeseen Kesäyön unelma)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti