AilaKaarinan runot
Vuosikymmenien jälkeen matkalla muualle hän löysi nuoruuden kotinsa, yhden niistä, tuo se oli, tuo ovi tuo ikkuna. Se onni. Lapsuutensa kodit hän muisti kaikki, vaikkei koskaan ollut kotonaan niissä
© AilaKaarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti