Vanhan naisen kesät
Vasta myöhään hän huomasi
odottavansa kesää,
mutta äkkiä kantoi sitä
moninkertaisesti
kuin vanhat Saarat lapsiaan,
synnytti ja helli,
antoi pois pakon edessä.
Ja ennen kuin taas on luovuttava
hän synnyttää auringon,
maan ja latvustojen vihreät meret,
pihlajat kukkaan,
syreenien tuoksun
ja taas auringon,
aina vain kiihkeämmin,
sillä aina vain lähempänä
kurjet huutavat
© AilaKaarina
Kasvun hedelmällisyys ei lopu.se on ikuista.
VastaaPoistaNäin on. Kiitos kommentistasi :)
PoistaPidin tästä, haikeus ja vimma punoutuvat vahvaksi kokemukseksi.
VastaaPoistaKiiiitos, Careliana <3
Poista